Pyöräliitto: Tieliikennelain uudistuksesta puuttuu rohkeus
Hallitus julkaisi tänään esityksensä uudesta tieliikennelaista. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan tavoitteena on ollut suojella erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia liikenteessä ja ottaa erityisesti huomioon jalankulku ja polkupyöräily.
”Esityksessä on paljon hyvää, jotka parantavat pyöräliikenteen olosuhteita ja mahdollistavat sujuvamman pyöräliikenteen järjestelyt. Mutta silti esityksessä ei ole uskallettu puuttua pyöräliikenteen suurimpiin vaaratekijöihin: ajonopeuksiin ja väistämissääntöihin”, harmittelee Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
”Taajamien yleisrajoituksen pitäminen 50 km/h:ssa on hirvittävä linjaus kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden näkökulmasta. YK ja EU suosittelevat 30 km/h nopeuksia kotikaduilla ja monet kunnat ovatkin jo alentaneet nopeuksia. Miksi Suomen hallitus lainsäädöllään ohjaa toisin?”
Pyöräliiton Liikenneviraston Digiroadista keräämien tietojen mukaan enää 18 % taajamien kaduista on varustettu 50 km/h rajoituksella.
”Esitetty taajamien yleisrajoitus ei ole yleinen eikä turvallinen. Taajamanopeuden alentaminen antaisi selkeän viestin siitä mikä on sopiva nopeus kotikadulle. Yleisrajoituksesta huolimatta jatkossakin voitaisiin sallia pääkatujen korkeammat nopeusrajoitukset”, Koistinen muistuttaa.
Lakiesityksessä pyörätienjatketta koskevat väistämissäännöt pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain 34 % suomalaisista osaa nykyiset säädökset.
”Sääntöjä pitäisi ehdottomasti selkeyttää. Yksinkertaisin ratkaisu olisi, että pyöräilijällä olisi aina etuajo-oikeus pyörätien jatkeella, jollei muuta ole liikennemerkeillä merkitty. Tämä olisi helppoa opettaa lapsille, kun nykyinen sääntöviidakko on mahdoton ymmärtää valtaosasta aikuisistakaan.”
Lausuntokierroksen jälkeen lakiin on palautettu myös nykyinen epäselvä ja pyöräilyn kannalta vahingollinen kypäräsäännös:
”Viimeksi viime viikolla Itä-Suomen Poliisi väitti Facebookissa pyöräilykypärän käytön olevan pakollista Suomessa. Nykysäännöshän on suositus, mutta se tulkitaan usein pakoksi. Kypäräpakon on taas todistettu myös vähentävän pyöräilyä ja sitä kautta pyöräilyn kansanterveyshyötyjä. Kypäräsäädös on ongelmallinen myös kaupunkipyöräjärjestelmien näkökulmasta,” Koistinen muistuttaa.
Suomessa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet samaa tahtia viimeiset 25 vuotta, vaikka vain toista ryhmää suositellaan kypärän käyttöön.
”Jos kypärälainsäädännöstä olisi merkittävä hyöty, niin pyöräilijöiden kuolemaan johtavien onnettomuuksien olisi pitänyt vähentyä jalankulkijoita nopeammin.”
Hallituksen lakiesitys sallii myös jalkakäytävälle ja pyörätielle pysähtymisen ja pysäköinnin samoilla ehdoilla kuin nykyään.
”Lakia käytetään surutta hyväksi, sillä sen perusteella pysäköintivirhemaksun antaminen jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköinnistä on todella hankalaa. Suomessa jalkakäytävä- ja pyörätiepysäköinti on paljon yleisempää muuhun Länsi-Eurooppaan nähden. Miksei tätä voida kieltää ja tarvittaessa sallia erillisellä liikennemerkillä siellä missä ajoradalle pysähtyminen on oikeasti mahdotonta?”, Koistinen kysyy.
Hyviksi uudistuksiksi Pyöräliitto näkee mm. Pyöräkadun määrittely, yksisuuntaista katua kahteen suuntaan pyöräilyn mahdollistavan lisäkilven, pyörien kuormaussäännösten järkevöittämiset, liikennevirhemaksun ja kaksisuuntaisten pyöräteiden merkitsemisen lisäkilvellä.
About Author
