Tutkimus: Pyöräilyn taloudelliset hyödyt miljardeja euroja vuodessa
Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistu tutkimus The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union, kertoo että pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 € kilometriä kohden ja kävely jopa 0,37 € / km. Yksityisautoilusta sen sijaan aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 € kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden.
Tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Yksityisautoilu sen sijaan aiheuttaa 500 miljardin euron kustannukset EU-maissa.
“Voimme arvioida eri kulkumuotojen hyötyjä verrattuna toisiin. Jos autolla kulkevat vaihtaisivat pyörään tai jalankulkuun lyhyilläkin matkoilla, olisivat hyödyt valtavia”, sanoo tutkimusryhmää vetänyt professori Steffan Gössling Linné -yliopistosta.
Potentiaalia matkojen vaihtamiseen yhteiskunnan kannalta parempiin on Suomessakin: viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen mukaan jo 2-3 km:n matkoista 60 % tehdään yksityisautolla.
Ruotsalaistutkimuksessa todetaan, että liikenneinvestoinneissa systemaattisesti aliarvioidaan autoilun kustannukset. Sen vuoksi hyöty-kustannuslaskelmia pitää kehittää ja erityisesti kaupunkiliikenteessä laskelmissa pitäisi arvioida myös eri investointien vaikutukset vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin. Esimerkiksi autoilun kehittämishankkeet usein heikentävät jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta.
Gösslingin johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuodoille hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista eri muuttujalla ilmastonmuutoksesta maankäyttöön ja ruuhkista terveyteen.
“Perinteiset hyöty-kustannuslaskelmat eivät kata kaikkia kustannustekijöitä. Laskentatavat suosivat autoiluinfrastruktuurin rakentamista”, Gössling perustelee.
Myös Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainennäkee muutostarpeita nykyisissä hyöty-kustannuslaskelmissa:
“Matka-ajan merkitys muuttuu liikenteen automaation myötä. Ja kun päästöjä pitää vähentää, niin on luonnollista, että päästöjen painoarvo laskelmissa kasvaa. Tärkeää on myös miten arviointia tehdään: tehdäänkö se yksittäisen tie- tai ratapätkän osalta vai arvioidaanko hankkeen vaikutuksia laajemmin liikennejärjestelmään. Ilmastonäkökulma haastaa siihen, että pitäisi siirtyä järjestelmätason tarkasteluun. Nykyään arvioinnista puuttuu myös jalankulun ja pyöräilyn positiivinen puoli.”
Vaikka Gösslingin tutkimus koski EU:ta, hän ei usko sen kykyyn ratkaista liikenneinvestointien hyöty-kustannuslaskelmiin liittyviä ongelmia:
“Eri kustannukset tulisi huomioida laajemmin ja niiden arvojen määrittelyä tulisi olla kehittää. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi EU:ssa. Poliitikkojen pitäisikin jokaisessa maassa kehittää omaa kansallista viitekehystä. Tanskassa ja Hollannissa tässä ollaan jo pitkällä.”
Stefan Gössling, Andy Choi, Kaely Dekker ja Daniel Metzler: The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union, 2019.
Liikennevirasto, 2018: Henkilöliikennetutkimus 2016.
About Author
